Siirry pääsisältöön

"Minähän olen se rytmitajuton pelkuri-jäykkis, joka on voimisteluseuraan eksynyt lapsen vuoksi." Saija Miina




Hei! Olen Saija Miina, JoenVoLin puheenjohtaja ja aloitteleva voimistelija. Olen nyt kymmenen vuotta pyörinyt erilaisissa seuran tehtävissä.

Vapaaehtoisurani JoenVoLissa alkoi kesällä 2008, kun lähdin huoltajaksi tyttäreni telinevoimisteluryhmälle Voimistelupäiville Espooseen. Se reissu opetti minulle erittäin hyödylliseksi osoittautuneen taidon: osaan nukkua korvatulpat korvissa! Kun luokkahuoneessa viimeisin kahdestakymmenestä jumpparista nukahti, kohta ensimmäiset jo heräsivät. Ilman korvatulppia yöunet olisivat olleet varsin lyhyet! Siltä reissulta jäi mieleen myös Lintsillä voitettu jättikassillinen sipsejä. Niitä sitten tyttöjen kanssa salaa söimme majoituskoulun ruokalassa.

 


Telinevoimistelujaoston johtokuntaan Kukkosen Minna houkutteli minut täydeksi huijaukseksi osoittautuneella lupauksella: ”Ei sinun tarvitse tehdä paljon mitään, kokouksia on vain kerran kuussa.” Telinejaoston toiminta imaisi minut mukaan ja illat & viikonloput täyttyivät harjoitusvuorojen jakamisesta, näytöksien järjestämisestä, taloussuunnittelusta, vanhempien yhteydenotoista, voimistelijoiden kriisien selvittämisestä, cheerleadingin ja kilpa-aerobicin toiminnan aloittamisesta… Muutaman vuoden päästä seurahommat vaihtuivat koko seuran puheenjohtajan tehtäviin. Nyt olen päässyt perehtymään myös aikuisjaoston, Killan ja lasten ja nuorten jaoston toimintaan. Kaikki tämä täysin vapaaehtoisesti!

Minulta on monesti kysytty, miten jaksan tätä päivätyön ohella? Uskokaa tai älkää, seuratyö antaa vapaaehtoisille seuratoimijoille enemmän kuin vie. Minä ainakin iloitsen, kun näen innostuneita lapsia harjoituksissa. Tai kun seura pystyy tarjoamaan nuorille heidän ensimmäisen työpaikan ja näistä nuorista kehittyy oman alansa ammattilaisia jo parikymppisenä. Tai kun olen päässyt tutustumaan Killan ikiliikkujiin, jotka totisesti ovat osoittaneet että vierivä kivi ei sammaloidu! Huipputyyppejä! Seurasta olen saanut myös ystäviä, joiden kanssa ruodimme elämäämme pitsan tai teekupin ääressä.


Tästä päästäänkin sitten omaan voimistelu-uraani. En siis ole voimistellut lainkaan elämäni ensimmäisten 50 vuoden aikana. Minähän olen se rytmitajuton pelkuri-jäykkis, joka on voimisteluseuraan eksynyt lapsen vuoksi. Kolme vuotta sitten näin Facebookissa videon, jossa 92-vuotias nainen kisasi telinevoimistelussa. Sen innostamana uskallauduin aikuisten telinevoimisteluun, minullahan on vielä kymmeniä vuosia voimisteluaikaa edessä. Se oli yksi elämäni parhaimmista päätöksistä, harjoitukset ovat niin koukuttavan kivoja! Jassu ja Noora jaksavat kannustaa ja uskon, että minä joku päivä saan kunnollisen kärrynpyörän, voltin ja jopa leuankin vedettyä!

Eikä siinä kaikki. Minusta tuli myös esiintyvä voimistelija. Vuonna 2015 Helsingissä pidetyssä World Gymnaestradassa ihailin satojen voimistelijoiden kenttänäytöksiä ja ajattelin, että olisi niin siistiä olla joskus itse sellaisessa mukana. Viime vuonna kokosimme kuuden naisen aloittelijaporukan ja saimme Sinikan kärsivälliseksi ohjaajaksi, treenasimme kevään ja kesällä esiinnyimme Turussa Suomi Gymnaestradassa: https://vimeo.com/274378014. Nyt meistä viiden hengen porukka lähtee heinäkuussa Itävaltaan World Gymnaestradaan samaan esitykseen. Rohkeutta tuo se, että me kaikki tuhat naista olemme pukeutuneet samanlaiseen asuun ja valkoiseen peruukkiin!

Niinhän siinä kävi, että kun tytär lopetti voimistelu-uransa, äiti on vasta pääsemässä vauhtiin. Tulkaa muutkin aikuiset rohkeasti mukaan JoenVoLin toimintaan alkavalle toiselle satavuotiskaudelle!

Kiitos 100-vuotiaalle JoenVoLille joka on antanut minulle lukemattomia upeita kokemuksia ja tulee niitä vielä paljon antamaan!

JoenVoLin puheenjohtaja Saija Miina


JoenVolin 100-vuotis Juhlanäytökset Joensuun Areenalla vappupäivänä 1.5. klo 16.00 ja 18.30. Lipunmyynti aloitetaan Areenann ovilla klo 15.00

Tervetuloa!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

"Valmentaminen on mulle se juttu. Se, kun saan nähdä lasten kehittymisen sekä kasvamisen lapsista nuoriksi ja nuorista jopa aikuisiksi." Emmi Väänänen

Moikka! Oon 20-vuotias Emmi, JoenVoLin telinevoimistelun lajivastaava ja aikalailla päätoiminen valmentaja. Mun elämä koostuu pitkälti telinesalin ovien sisäpuolelle, jossa kasvatan tulevaisuuden tähtiä muiden valmentajien kanssa. Tällä hetkellä valmennan telinevoimistelun kilparyhmiä, pidän iltapäiväkerhoa sekä hoidan meidän toimistotöitä. Jumppahetkiä elämääni on kertynyt jo 15-vuotta, nuoresta iästäni huolimatta. Nyt pääsette kuulemaan mun tarinan. Jumppaurani alkoi 5- vuotiaana Joensuun Katajassa, kun tulin siskoni perästä telinesalille. Jo ensimmäisten jatkoryhmän treenien jälkeen silloiset balettiharjoitukset unohtuivat, koska minua kysyttiin mukaan telinevoimistelun esikilparyhmään. Olin asiasta ollut enemmän kuin innoissani, äiti kertoi. Muutaman kuukauden jälkeen esikilparyhmästä, olin siirtynyt kilparyhmään. Aika pikaisesti ryhmämme siirtyi ohjaajan perässä JoenVoLille. Telinevoimistelua harrastin noin 5 vuotta , ryhmämme sekä valmentajamme vaihtuiv...
Lähetä kommentti
Lue lisää

"Rakkaus voimisteluun pysyi, vaikka palautuminen oli rankka ja kehitykseni otti takapakkia" Elisa Ärmänen

Moi! Olen 17-vuotias Elisa , ja tällä hetkellä valmennan telinevoimistelun kilparyhmää ja voimistelen telinevoimistelussa myös itse kilpatasolla. Nyt kesällä viikkoni täyttyvät viidestä treenikerrasta, neljästä valmennuskerrasta sekä kahden viikon kesätyöstä JoenVolille op:n sponssaamana. Tie tähän pisteeseen alkoi 4-vuotiaana satujumpasta. Tähän ryhmään päädyin äitini takia ”turvallisuus syistä”, koska olin (ja olen edelleen) kuulemma aina liikkeessä. Sen jälkeen minun oli pakko päästä kokeilemaan balettia, joka osoittautui todella tylsäksi. Sen jälkeen jatkoin telinevoimistelua alkeisryhmässä ja sitten seuraavana vuonna jatkoryhmässä, jossa kerkesin olla puoli vuotta, kun minua pyydettiin kilparyhmään. Äitini ei ollut miettinytkään tällaista vaihtoehtoa, mutta olin niin innoissani, että aloitin kilparyhmässä heti joulun jälkeen. Ensimmäiset kisani olivat, kun olin kahdeksan vuotias. Niistä minulla ei ole hirveästi muistikuvia. Oli varmaan niin jännittävää. To...
Lähetä kommentti
Lue lisää

"JoenVoLissa olen oppinut, että kyse on voimistelun ja liikunnan ilosta." Jasmin Haverinen

  Mie oon Jasmin , "Jassu", 21v. ja valmennan JoenVoLilla aikuisten telinevoimistelua ja omaa taustaa voimistelusta löytyy 18 vuoden ajalta ensin telinevoimistelun ja sen jälkeen TeamGymin merkeissä. Miksi voimistelu? Voimistelun pariin satujumppaan päädyin vuonna 2001. Valinta ei oikeastaan ollut 3-vuotiaan Jasminin, vaan vanhempani veivät minutkin telinesalille, kuten olivat isoveljenikin vieneet. Telinevoimistelua harrastin ja kilpailin JoenVoLilla kesään 2010 asti. Teamgym oli tullut mukaan kuvioihin jo 2007 vuoden aikoihin, sillä harrastimme telinevoimisteluryhmämme kanssa telineiden kanssa yhtäaikaa nousevaa TeamGymiä. TeamGym-treenejä meillä oli kerran viikossa ja sehän oli ihan huippuu, kun pääsi tekemään trampetilta ponnarin sijaan sekä volttiradalla permannon sijaan. Muutama vuosi treenattiin ja kisattiin yhtä aikaa sekä TV:ssä että TG:ssä , mutta TeamGym alkoi kiinnostaa kokoajan enemmän. Teamgymhän oli kuin minulle tehty, tykkäsin kisata joukkueella, t...
Lähetä kommentti
Lue lisää